6

Kokonaisena paistettu sorsa

15. syyskuuta 2014

Sain pari viikkoa sitten yllätyksekseni lahjaksi kokonaisen sorsan. Sorsa oli ammuttu edellisenä päivänä ja siitä oli poistettu vain sisälmykset - kaikki muu oli yhä paikoillaan. En ole aiemmin ikinä valmistanut sorsaa tai muutakaan riistalintua, mutta olen ollut jo tovin kiinnostunut pienriistan syömisestä, joten otin toki haasteen vastaan. 

Ensin kynin linnun, koska ajattelin, että liha pysyisi mehukkaampana nahan alla. Tämän jälkeen totesin, että taidan kuitenkin nylkeä linnun, koska pienten untuvien polttaminen ei ollut kerrostaloasunnossa kovin houkuttelevaa... Sain onneksi apua linnun nylkemiseen, se oli kyllä tavallaan aika saman tyylistä hommaa kuin kalan käsittely. Nylkemiseen tarvittiin vähän voimaa, mutta muuten käsittely onnistui melko keveästi kunnon veitsen avulla. Olin hiukan yllättynyt siitä, ettei linnun käsittely ollut sen hankalampaa. 


Mitä sitten kokata kokonaisesta sorsasta? Ilmeisesti tässä on kaksi koulukuntaa: toiset jättävät erityisesti rintalihat roseeksi, toiset taas kypsentävät ylikypsäksi. Minä päätin mennä näin ensimmäisellä kerralla ylikypsän kanssa. Täytin linnun sitruunalla, valkosipulilla ja yrteillä. Sitten paistoin pinnat kiinni pannulla, käärin linnun pekoniin ja heitin linnun pannuineen uuniin. Siellä se sai muhia pari tuntia kaikessa rauhassa. Vaikka paistoinkin linnun kokonaisena, ei siitä silti oikein syötävää jäänyt kuin rintalihat, joten ne olisi voinut samantien napata siitä irti ja paistaa sellaisenaan, ehkä testata roseenakin. Ensi kerralla taidan testata sorsan kypsentämistä liemessä - pekoni toki piti sorsan mehevänä, mutta jonkinlainen sorsapata voisi olla ehkä vielä mehevämpää. Yhdestä sorsasta riitti reilusti syötävää kahdelle, kun mukana oli pekonia ja linssejä. Oli kiva päästä maistamaan sorsaa, jonka maku oli hyvä - ehkä hiukan kuivempi kuin kanassa, mutta voimakkaamman makuinen.

 
 
Kokonaisena paistettu sorsa

 1 kokonainen sorsa
suolaa
pippuria
2 sitruunaa
rosmariinia
puolikas valkosipuli
voita
1 pkt pekonia
2 dl linssejä 

Käsittele sorsa: irrota pää, jalat ja siivet, nylje nahka. Poista myös mahdolliset haulit. Suolaa ja pippuroi lintu huolellisesti, myös sisäpuolelta. Täytä lintu sitruunaviipaleilla, valkosipulin kynsillä ja rosmariinilla. Paista pinnat kiinni voissa paistinpannulla, joka kestää myös uunia. Kääri lintu sitten pekoniin, laita loput sitruunat, rosmariinit ja valkosipulin kynnet pannulle ja heitä koko komeus uuniin. Anna linnun muhia uunissa pari tuntia, ensin hetki 225 asteessa ja sitten loppuaika 175 asteessa. 

Keitä linnun valmistuksen loppuvaiheessa linssit hyvin suolatussa vedessä. Kun linssit ovat kypsiä, laita ne hetkeksi linnun kanssa samaan astiaan uuniin imemään mausteiden maut itseensä. Tarkista lopuksi maku, siivoa lintu luista ja tarjoile. 

0

Vaniljalla maustettu kukkakaalikeitto

11. syyskuuta 2014

Erilaisia makuyhdistelmiä pohtiessani törmäsin parivaljakkoon kukkakaali ja vanilja. Pidän kovasti erilaisista sosekeitoista, joten ajatus pehmeästä, vaniljalla maustetusta kukkakaalikeitosta alkoi houkutella. Simppeli keitto rakentuu keitetyn kukkakaalin ja vaniljan ympärille, lisäksi itse keittoon tulee vain sipulia, valkosipulia, vettä, suolaa ja kermaa. Vanilja pyöristää kukkakaalin maun uskomattoman herkäksi ja hienoksi!

Sosekeitto kaipaa mielestäni aina jotain pientä ekstraa, tällä kertaa sitä tarjosivat voissa paahdetut kukkakaalin viipaleet ja ruskistettu voi. Paahdettu kukkakaali maistuu hiukan pähkinäiselle ja ihanan rapealle. Ruskistettu voi vielä korostaa tuota pähkinäisyyttä ja sitoo koko keiton maut yhteen. Tämä keitto oli niin nappisuoritus sekä makumaailmaltaan että koostumukseltaan, että kelpaisi hienommillekin illallisille! Vaikka aineksia ei ole paljon eikä toteutus ole mikään vaativa, yhdistelmä on paljon enemmän kuin osiensa summa! 

Koska raaka-aineita on niin vähän, kannattaa niihin panostaa. Valitse kaunis kukkakaali, tuore vaniljatanko, kuohukermaa ja kunnon voita, niin keitosta tulee täydellistä. 
 

Vaniljalla maustettu kukkakaalikeitto

1 pieni sipuli
2 valkosipulin kynttä
1 iso kukkakaali
vettä
 1 vaniljatanko 
suolaa
2 dl kuohukermaa
 reilu nokare voita

Hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuullota sipulit kattilassa voissa. Pese ja paloittele kukkakaali. Ota kauneimmat viipaleet syrjään ja heitä loput kattilaan sipulien joukkoon. Freesaa hetki ja lisää sitten vettä niin, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät. Lisää joukkoon halkaistu vaniljatanko ja siitä kaavitut siemenet. Mausta suolalla. Anna kiehua miedolla lämmöllä, kunnes kukkakaalit ovat ihan pehmeitä.

Ota sitten kattila pois levyltä ja soseuta keitto ihan tasaiseksi. Lisää kerma ja kuumenna. Sulata pienellä paistinpannulla voi ja anna sen ruskistua hieman. Lisää sitten joukkoon kukkakaaliviipaleet ja anna niiden ruskistua kunnolla. Kun sekä kukkakaaliviipaleet että voi ovat kauniin ruskeita, nosta pannu pois levyltä. Lusikoi keitto lautasille, nostele päälle kukkakaaliviipaleet ja lorauta päälle hiukan ruskistettua voita. Tarjoile heti.

5

Tattimetsällä ja herkkutatticarpaccio

9. syyskuuta 2014

Kukaan ei varmaan ole uutisten rummutuksen myötä voinut välttyä tiedolta, että nyt on tatteja metsä pullollaan. Tämä erikoisen hyvä tattivuosi johtunee heinäkuun helteiden ja elokuun sateiden sopivasta yhdistelmästä. Minä tietenkin innokkaana sienestäjänä lähdin myös tattijahtiin. Reissu oli varsin onnistunut, sillä aiemmin tuntemattomasta metsästä löytyi herkkutatteja niin, että kori tuli nopeasti täyteen, vaikka valikoikin vain parhaat päältä. Tatteja kannattaa lähteä poimimaan nyt, kun ne ovat vielä pieniä ja kiinteitä - isompina niistä tulee herkästi pehmeitä ja toukansyömiä. Ainakin minun korilliseni oli täynnä pieniä, virheettömiä tatteja! 

 

Tateista mikään ei ole myrkyllinen - ainoastaan sappitatti on pahan makuinen - mutta kannattaa silti ottaa sieniä paremmin tunteva kaveri mukaan, jos yhtään epäilyttää. Ainakin minulla oli mainio retki, kun olin metsässä kaverin kanssa, joka oli sienistä yhtä innoissaan kuin minä. En tiedä syksyisin juuri parempaa tapaa rentoutua, kuin lähteä samoilemaan metsään etsimään sieniä. Sienestyksessä on se hienous, että vaikka sieniä löytäisi miten paljon tahansa, se löytämisen ilo ei ikinä katoa.


Siivosin tatit niin, että paremmat kuivasin ja hiukan epäilyttävämmät paistoin pannulla ja pakastin. Osa piti tietenkin herkutella heti ja tein tuoreista tateista carpacciota. Perinteinen carpacciohan on raa'asta lihasta tehty ruokalaji, jossa lihan oma maku pääsee hienosti esiin. Samaa ideaa toistaa tatticarpaccio: tatit viipaloidaan ehdottoman tuoreina ohuiksi ja maustetaan simppelisti oliiviöljyllä, suolalla ja pippurilla sekä parmesaanilla. Carpacciossa tattien ihana koostumus pääsee tosi hienosti esiin ja yksinkertaiset mausteet tuovat sen oman maun estradille. Parmesaani korostaa vielä tatin herkän pähkinäistä makua. 


Herkkutatticarpaccio

1 pieni herkkutatti
loraus oliiviöljyä
suolaa 
pippuria
pieni pala parmesaania

Harjaa tatista multa pois ja viipaloi se ohuiksi viipaleiksi. Lorauta tattiviipaleiden päälle hiukan oliiviöljyä ja mausta viipaleet suolalla ja pippurilla. Vuole parmesaanista lastuja tattiviipaleiden päälle ja tarjoile carpaccio heti. 
 

Nautiskellen © All rights reserved · Theme by Blog Milk · Blogger